Cheer, no limits

Moikka taas!:) Tässä postauksessa olisi siis tarkotus kertoa cheerhistoriastani. Eli cheerleadingin aloitin syksyllä 2011. Sitä ennen harrastin viisi vuotta uintia, mutta jouduin lopettamaan koska ryhmiä ei ollut enää ikäisilleni. 
      
Innoistuin lajista ihan tosissani katsellessani 2010/2011 sm-finaalia telkkarista. Kisoissa oli tottakai myös DTC:n naisten edustusjoukkue Wildcats ja fiksuna googletin seuran nimen ja löysin Dream Teamin nettisivut. Bongasin alkeisjoukkueen jonka nimi oli silloin ''Starttikissat''. Joukkue infossa luki että joukkueeseen otetaan uusia, ei laji taustaa omaavia harrastajia ja ohessa kerrottiin missä ja milloin ekat treenit olivat.  
     
Muistan selvästi kun kaverini äiti heitti meidät koululle jossa ekat reenit pidettiin (Aloitin siis kahden kaverini kanssa jotka molemmat tosin lopettivat melko pian). Samana päivänä alkoi näköjään monen muunkin joukkueen treenit ja muistan miten katseltiin ''vanhoja harrastajia'' noloina, koska meillä oli vaan ihan normaalit lökärit ja t-paidat Ihaillen. 

Ekoissa treeneissä harjoittelimme lähinnä hyppyjä ja jonkun verran tanssia. Taidettiin muutamat tasku-X:kin nostella, mutta se oli silloin ihan mahtavaa. Innoissani odotin tulevia treenejä ja vaativampien juttujen opettelemista. 

Syksy meni tosi nopeesti ja pian oli seuran yhteisen joulujuhlan aika, johon osallistui sinä vuonna myös Tampereen Sisun joukkueet. Olimme harjoitellut lyhyen ohjelman seuran silloisten minien Wondercatsien kanssa, jonka esitimme. Meitä kaikkia jännitti ihan mielettömästi, koska se oli tosi monen eka esiintyminen cheerleadingin parissa. 

Starttikissat jouluesitys 2011

 Pian oli ensimmäisten joukkuekarsintojen aika. Koko joukkueemmen lukuun ottamatta kahta jotka lopettivat, pääsi seuran b-junnuihn Starcatseihin. Staroissa reenailimme 2-3 kertaa viikossa, aluksi ihan samoja juttuja mitä Starttikissoissakin, mutta koska kyseessä oli nyt kilpaileva joukkue oli treeni jonkun verran rankempaa. Aloimme melkein heti treenailemaan seuran kevätesitystä varten ja tällä kertaa stuntit, hypyt, akro ja tanssi olivat huomattavasti haastavampia. Mukaan tuli tällä kertaa myös huuto, jossa käytimme pomeja. On ehdottomasti yksi hienoimmista tunteista saada pomit ekaa kertaa käteen!;) 

Talvi meni hujauksessa ja esitykseen oli aina vaan vähemmän aikaa. Reenit olivat nyt lähinnä pelkkiä toistoja. Vähän ennen esitystä yhdeltä nousijalta katkesi nivelsiteet, eli ohjelmaa piti muuttaa. Onneksi opittiin muutokset nopeasti ja kevätesitys meni hyvin!:)

Starcats kevätesitys2012

Staroissa jatkui treenailu kesätreenien merkeissä. Tuntu kun treenit olisi ollut aina kaikkein kuumimpina päivinä, joita ei kyllä viime kesänä montaa nähty. Mutta säässä kuin säässä, reenattava on. Heinäkuussa pidettiin kesätauko, jonka jälkeen treenit jatkuivat ulkona vielä elokuun lopulle asti. Osallistuimme elokuussa järjestettyyn puistofiestaan (johon en päässyt koska olin jumissa mökillä ''viettämässä loppulomaa rentoutuen mökillä''.                                                        

 ulkotreenailua toukokuussa

 Puistofiesta 2012

Syksyn ja sisätreenien myötä alkoi treenaaminen tulevia Super cheer kisoja varten. Kisaohjelmaa treenattiin koko syksy hiki hatussa. Kun päästiin treenaamaan kokonaisia, aloimme esiintyä silloisten tikrujen kanssa vuorotellen toisillemme, koska tikrut treenasivat tulevia sm-karsintoja varten. Vikoissa treeneissä ennen Vantaalle lähtöä esitimme omille vanhemmillemme ja pidimme vielä viimeisen kisa infon sotapalaverin. 

Bussi lähti kohti vantaata 16.11. Tunnelma oli katossa kun ruvettiin tekemään kisakampauksia. Aika meni nopeasti pikkulettejä väsätessä. Kävimme ilmottautumassa Vantaan Energia-areenalla ja suuntasimme kohti hotellia. Flamingoon päästyä meille annettiin avaimet ja saimme noin tunnin aikaa kierrellä ympäriinsä ja purkaa vähän kamoja. (Löydettiin myös jääpalakone jonka ansiosta aika kului jääpala-futista pelaten ja jäävettä juoden;)) 

Kisapäivän aamuna oli herätys kuudelta. Vedettiin kisapuvut päälle, seuran tuularit niskaan ja  raahauduttiin ulos kassien ja laukkujen kanssa. Bussi odotti meitä jo valmiiksi pihalla joten kiivettiin sisään ja lähdettiin taas kohti Energia-areenaa. Olimme esiintymis järjestyksessä ekoja, eli myös kenraalissa. kenraalissa nähtiin ihan sanonnan mukaan verta, hikeä ja kyyneliä.. Kisasuoritus meni kuitenkin tosi hyvin! taitaa olla vähän seuran perinne että kenraalit menee huonosti mutta itse suoritus hyvin:D Pronssia siis tuli ja nyt perun sanani ja väitän että SE oli kuitenkin hienointa mitä oon tähän mennessä kokenut. 

 pronssikisut<3

Bannerinahan mulla on kuvakin siitä pokaalista  joten en viitti samaa kahteen kertaan laittaa:).  Mutta kisojen jälkeen treenailu jatkui normisti ja hiottiin vähän lisää tota ohjelmaa, koska esitettäis se seuran joulujuhlassakin:)

 joulujuhla 2012

      

Pian oli taas junnukarsintojen aika. Mentiin karsintoihin vähän haikein mielin koska tiedettiin että joukkue tulee hajoamaan. Meillä oli superhyvä joukkuehenki Staroissa ja toivon että tuun näkemään vielä ihan jokaista jotka ei Tikruihin päässyt. Koska sain todellakin monta tärkeetä ystävä joita ilman en voisi elää♥  Tottakai tikruihin pääsi moni Staroista että yksinäistä ei varmasti tule olemaan ja ootan ekoja treenejä ja tulevaa kautta innoissani! Toivon kaikille menestyksekästä vuotta ja uudenvuoden lupauksena onkin pitää blogia ja postailla vähintään 2 kertaa viikossa, varmasti useemminkin:) ja kiitos teille jotka olette jo liittyneet lukijoiksi!:) Pistäkää kommenttia ja kertokaa mitä mieltä olitte ja mistä haluaisitte mun kirjottavan jatkossa. Oon avoin kaikille ehdotuksille:)! -Annika